Yli-Kirran museon kaivonkannella istuu kaksi lasta; vanhemmalla on päällään keltanen hame, missä on isoja valkosia juhannusruusuja ja ruusuissa isot vihreet lehdet. Piikitkin löytyy.
Ei sitä kuvasta näy, mutta se on salsahame; kolme kerrosta, kertoo muisti. Se on varmaan leikattu myöhemmässä jaksossa matonkuteeksi. Hyvässä lykyssä olen sen vielä ihan itse leikannut ja se löytyy lattialtani maton raidoista. (Uffin keltaiset laatikot tuli joskus 1990-luvun puolivälin jälkeen, kotona silti kaikki leikattiin kuteeksi.)
 |
| Siskon kanssa museolla. Kuvan otti isä. Kirjoittaja vasemmalla. |
Semmonen vakosamettitakki ja housutkin oli. "Farkkutakissa" oli kahta eri väriä, beessahtavaa ja vaaleeta sinistä. Siitä en kauheesti muista mitään, muutakuin sen että äiti ompeli sen keittiön ikkunan edessä, missä oli vihreenturkoosi metallinen Singer.
Sirosäkki oli vihree, aika kirkas vihree. Se toimi seuraavat toistakymmentä vuotta joululahjasäkkinä. Se on vieläkin porukoitten vintillä. Kuvittelen niin. Jossain kohdassa siinä oli ommeltu se teollisuussauma, valkosella paksulla langalla. Sen muistaa, kun kävi kokeilemassa mitä lahjoja säkissä on. Jos oikein tai väärin muistan niin säkistä äiti ompeli kouluun vihreen kässäpussinkin.
Oli sydänkuosiakin. Niistä tuli tyynyliinoja. Ruskeepohjasia, äiti sanoo, itse en muista. Sitten kankaissa oli paljon semmosia kohtia, joissa oli värivirheitä. Niitä lapsena ihmettelin. Ennen nähnykkään mitään sellasta, kun ei me Forssassa asuttu, eno toi sirosäkin mukanaan, kun opiskeli siellä ja vuokraemäntä oli säkin hakenut.
Sirosäkkimuistosi ovat nyt tärkeitä! Pienetkin tarinat. Ja oikein on ihanaa, jos löytyy vielä vaatteita, tekstiilejä tai valokuvia.
Ota rohkeasti yhteyttä: tanja.harma@forssa.fi, 040 673 4786 arkisin klo 10-15.
Voit lähettää tarinasi sähköpostilla tai tulemme myös haastattelemaan.
Tai kommentoi alle, kerään muistosi sitä kautta. Kiitos!
Jokainen siro on mielenkiintoinen.
” Sirosäkki oli rykkityykistä valmistettu säkki, joka sisälsi enintään 30 cm leveitä kangassuikaleita, siroja. Ne olivat jostakin syystä vioittunutta kangasta, sekundaa, hukkakangasta, pahaa. Sirosäkkien aatelia olivat froteesirosäkit. Sirosäkkiä sanottiin myös siropussiksi ja kyllä sillä varmaan muitakin nimiä on ollut.
Sirosäkkiä voidaan sanoa yhdeksi Forssan Yhtiön tehtaanpuodin suosituimmista kauppatavaroista. Sirosäkit olivat hyvin kysyttyjä. Sirosäkkipäivinä myymälän edessä oli jonottajia jo aamuyöstä. Sirosäkkipäivää kutsuttiin myös palaspäiväksi.”
Näin kertoo Jorma Harjusen Sirosäkki-kirja, jossa on sanojen suikaleita Forssan yhtiöstä ja yhtiöläisistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti