Riktigin Vilhelmiina Jokioisista

Vilhelmiina Riktig syntyi Jokioisten Ojaisilla, vuoden 1866 kesällä, keskelle katovuosia. Hän oli köyhän torpparin lapsi. Lapsia tähän Sillanpääksi nimettyyn torppaan syntyi kaikkiaan yhdeksän, Miina oli järjestyksessä seitsemäs. Vanhemmat sisarukset auttoivat lastenhoidossa ja kävivät paimenessa. Ajan tyylin mukaan kukin lähti myös vuorollaan ansiotyöhön, joko Jokioisten suuren kartanon hommiin, taikka seudun tehtaille. Miinakin meni puuvillatehtaaseen Forssaan spinnflickaksi jo 12-vuotiaana.

Forssan Tehtaiden puuvillakehräämö vuonna 1879 Jokioisten rannalta kuvattuna. Tältä rannalta 12-vuotias Miina katseli tulevaa työpaikkaansa aloittaessaan tehtaalla vuonna 1878. (Kuva: Forssan museo)

Tehtaassa työ oli rankka ja päivät pitkiä. Työvuoron alkaessa ovet laitettiin lukkoon, eikä pois päässyt ennen vuoron päättymistä. Viikot asuttiin muiden lasten kanssa yhteisissä asuntoloissa ja syömässä käytiin Kosthollin ruokalassa. Koulua käytiin yötyöviikoilla työvuorojen välissä. Forssan tehtaiden koulu rakennettiin vuosina 1861-62 ja se aloitti toimintansa vuonna 1867. Miinan aloittaessa kehräämössä vuonna 1878 päästiin mm. suomenkieltä, laskentoa, kirjoitusta, luonnonoppia ja uskontoa opiskelemaan tässä G. TH. Chiewitzin suunnittelemassa Tehtaankouluksi nimetyssä rakennuksessa. Tehtaankoulu on edelleen paikallaan Forssan Yhtiönpuistossa.

Miina kävi tehtaassa töissä ollessaan Tehtaankoulua. Rakennus sijaitsee Forssan Yhtiönpuistossa. (Kuva: Forssan museo)

Yhtenä päivänä tehtaassa Miinalle sattui vahinko. Hän loukkasi jalkansa tehdassalin lattialla lojuneessa lankussa pystyssä törröttäneeseen ruosteiseen rautanaulaan. Ongelmia oli myös yksipuolisen ravinnon vuoksi, eikä nuoren tytön terveys ollut kohdillaan. Kipeän jalan kanssa ei päässyt kulkemaan kotoa tehtaaseen ja lopulta 3,5 työvuoden jälkeen Miina jäi kokonaan pois Forssan tehtaalta.

Töihin oli kuitenkin palattava, tällä kertaa lähemmäs kotia Jokioisten naulatehtaalle. Uutena tulokkaana Miina joutui naulojen lajittelijaksi ja naulapussien leimaajaksi. Lajittelu rasitti käsiä ja ennen työhön tottumista nuoren tytön ranteet turposivat ja kädet kipeytyivät. Tämän huomatessaan tuli työnjohtaja Miinan luokse ja neuvoi: "Halkase silakka ja pane päälle ja pysy kotona, kunnes käsi on terve". Näillä ohjeilla särky helpotti kolmessa päivässä. Vaikka työhön tottui, ei se silti ollut mukavaa ja Miina halusi pois tehtaasta.

Mahdollisuus tähän koitti, kun eräänä päivänä Miinalle saapui kutsu lähteä Povooseen piikomaan. Kutsujana oli Jokioisilla syntynt Alma Suppanen (os. Bonsdorff), joka kaipasi kotiapulaista taloonsa. Alman syntymä oli vaatinut tämän äidin hengen. Vastasyntyneelle Almalle oli tarvittu sijaisäiti vauvaa imettämään. Tähän kutsuun oli vastannut Miinan äiti Leena Riktig, joten Miinan ja Alman perheet olivat jo entuudestaan tuttuja. Miinan isosisko Fiiukin oli ollut Suppasten piikana.

Miinan perhettä. Vanha Leena-äiti istuu kuvan eturivissä toisena vasemmalta. Miina on äitinsä oikealla puolella alarivissä. (Kuva: Työväen arkisto)  

Niin Miina pakkasi vähän omaisuutensa - matkassa mukana oli yksi alusvaatekerta ja työpuku. Lähtiessään Jokioisilta Miina kävi kylän pappilan kautta ja haki mukaansa muuttokirjeen. Tähän dokumenttiin kirjattiin Jokioisten tytölle ensi kertaa nimi, jonka hän omien sanojensa mukaan osaisi jopa itse lausua. Matkaan lähteväksi kirjattiin papereihin Miina Sillanpää.

Vuosi 2016 on Miina Sillanpään juhlavuosi! Kesäkuun 4. päivä tulee Miinan syntymästä kuluneeksi 150 vuotta ja merkkipäivää juhlistetaan erilaisin tapahtumin ympäri vuoden. Kulttuuriyhdistys Kuvio ry järjestää Miina Sillanpään juhlavuoden kunniaksi huomenna 14.4. Jokioisten Tietotalolla Lastenkulttuuriseminaarin.

Lisää juhlavuoden tapahtumia löytyy Miina Sillanpään seuran verkkosivuilta.