Vorssammuseo 3.0

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Taiteiden ihmemaassa ja muita kätkettyjä kertomuksia


 Täältä lähdettiin kohti uusia seikkailuja. Yksityiskohta Kehräämöä esittävästä taulusta Todella suurikokoinen akvarelliteos löytyy Tyykihovin palvelukeskuksen seinältä Kutomoa esittävän teoksen rinnalta. Mielenkiintoisia yksityiskohtia. 

Ja tapahtui niin, että kevät toi tullessaan kaupungin taidekokoelmien inventoinnin. Herra H, Herra Y ja Liisa lähtivät matkalle, hetken heidän kanssaan kulki myös Neiti N. Heillä oli mukanaan utelias mieli, valkoisia hansikkaita, 500 luettelointipaperia (joita matkan edetessä kopioitiin lisää), kynä, mitta, kamera, studiovalot, maalausteline ja valkoinen levy.

Kaupungintalon 1. kerros muuttui hetkeksi paikaksi, jossa neljä matkalaista tutkivat patsaat edestä, sivuilta ja takaa. Paikalta löytyy joukko Aukusti Veuron (1886-1954; kuolemasta tänä vuonna 60 vuotta) tuotoksia.
Teoksista kerättiin tietoon kaikki mahdollinen: Tässä tapauksessa: pituus, korkeus, leveys, merkinnät, tekniikka, tekijä, teoksen nimi, vuosiluku, sijaintipaikka.
Ja niin he taittoivat matkaa halki kaupungin jokaisen kiinteistön, työpisteen ja varastotilan. Valtasivat hetkeksi kiireettömän tilan kaupungintalon jokaisesta kerroksesta, ja he löysivät kaupungintalon tauluvaraston, josta kukaan ei tiennyt missä se on, vain että se on, ja he nimesivät sen ruotsinlaivan konehuoneeksi. Ja he jatkoivat Kehräämön uumeniin, kouluihin, päiväkoteihin, vanhusten palvelukeskuksiin, A-klinikalle, Teatteritalolle… hetken Tehtaankouluinspiroi akustiikallaan laulun pyörteisiin. Ja he olivat kovasti sitä mieltä, että matkanteko oli mielenkiintoista ja että matkailu avartaa. Ja kaikkialla työyhteisöjen jäsenet suhtautuivat heihin uteliaasti ja ystävällisesti ja he saivat hetken kuin sivusta katsoa, mitä he tekevät (ja toisinpäin).

Tehtaankoulun lauluun virittänyt teos. Teoksen tekstiosuudessa esiintyy:
Me Aleksanteri II, Me Aleksanteri III, Me Nikoilai I ja Me Nikolai II.

Matkan aikana Liisa tuli siihen johtopäätökseen, että ihminen tottuu ympäristöönsä. Hän luuli lopulta ymmärtäneensä sanonnan; ei näe metsää puilta. Kärjistetysti: Jos sinulta kysytään onko työhuoneessasi tauluja, joka toinen muistaa jos huoneessa on yksi taulu. Mitä enemmän tauluja on, sen vähemmän ne muistetaan. Opettajanhuoneessa tehtiin kysely; onko liikuntasalin aulan käytävän seinällä tauluja, ja kaikkien mielestä siellä ei ole kolmea Väinö Merilää laisin. Taulut muuttuvat siis helposti tapetiksi, Liisa ajatteli; katse maastouttaa ne seinäksi.
Ja niin he taidematkallaan oppivat tarkistamaan jokaisen huoneen ja varastojen kätköt, hyllyjen takuset ja seinänvieret. Ja pyysivät avaamaan jokaisen oven, vaikka juuri olivat kuulleet, ettei huoneessa olisi yhtään taideteokseksi luokiteltavaa tai kaupungin kokoelmaan kuuluvaa.


Yksityiskohta August Borgströmin muotokuvasta, joka löytyy päiväkoti Augustinan salin seinältä. Augustin muotokuvan rinnalta löytyy hänen puolisonsa Inan muotokuva. August + Ina = Augustina.
Teoksista kuvattiin aina myös tausta.

Eli jos kaikki mikä ei olisi totta, on totta, ja jos kaikki mikä ei olisi, olisi, Liisa mietti ja ajatteli Olavi Vaarulaa. Hän oli matkan edetessä päässyt todistamaan miten ”tikku-ukoista” aikojen kuluessa jalostuu egyptiläisiä ortodokseja. Miten ympäröivä miljöömme on hyvin ”veuroitettu”. Miten teoksiin voi taas rakastua, Aaltosen Kallea koskaan unohtamatta. Ja jos viipurinhirven jokaista sorkkaa koskemalla saa onnen, voiko Axelin nenää koskettamalla nähdä tulevaisuuteen?


A.W.Wahrenin patsas kaupungintalon 4. kerroksessa, josta löytyy myös aivan ihastuttava öljymaalaus kaupunkimme perustajasta sekä Olavi Vaarulan upea työ Kultaa ja hopeaa. Käykääpä ihastelemassa.


Liisan mielestä matkan aikana mieleenjäävin; Yksityiskohta Väinö Merilän taulusta nimeltä Juoru (kuva puhukoon puolestaan): 


Väinö Verner Merilä: Päivän juoru, 1980, akvarelli (yksityiskohta taulusta) Juorutaan sen verran, että teos on mukana  Salomaa, Vaarula, Merilä, Hammarberg. Forssalaisten kokoelmien helmiä Vinkkelissä -näyttelyssä, joka aukeaa elokuun 25. päivä. Järjestäjinä Forssan  museo ja Kuhankosken Kilta ry. Teoksia Forssan kaupungin, Lounaismaan Osuuspankin ja Kuhankosken Killan kokoelmista. 










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti