KÄSIKIRJOITTAJA PULASSA!

Tällä viikolla tuskailemme käsikirjoituksen kanssa. Sanovat, että tuska on hyvästä ja edistää lopputulosta. Toivottavasti näin on.

Käsikirjoituksen punaisena lankana on ihmisten elämä ja painokankaan tarina. Pyrimme iholle. Löytämään samaistumiskohtia entiseilisen ja tämänpäivän välille. Vaatii työtä, mutta onnistuu ( kop kop!) Sen sijaan aihepiirien valinta ja käsittely on käsikirjoitustyössä se tämänhetkisen tuskan ydin. 

Forssassa puhumme mielellämme Suomen ensimmäisestä maaseutuelokuvateatterista, ensimmäisten joukossa olleesta puhelinlinjasta, jopa Suomen ensimmäisestä sähköraitiotievaunusta, sähköpässistä. ”Ensimmäiset asiat”  ovat jo historiakirjoituksen tradition mukaan tärkeitä solmukohtia. Ne ovat yleensä itsestään selvästi mukana historiallisissa näyttelyissä. Niin meilläkin. 

Entäpä aihe tai aikakausi, joka on tärkeä, mutta jonka aikana tapahtumat ovat olleet suurin piirtein samat kuin muillakin paikkakunnilla? Tai entä paikallishistorian osa-alue, joka taatusti on tärkeä kokijoilleen, mutta joka painii muiden yhtä tärkeiden aiheiden kanssa samassa sarjassa? Tässä vaiheessa näyttelykäsikirjoitus ei ole enää pelkästään tietojen kokoamista ja tulkitsemista. Se on myös terävöittämistä ja karsintaa.

Tällä hetkellä pohdimme, miten voisimme esimerkiksi erottua muiden kaupunginmuseoiden sota-aikakuvauksista ja tuoda palettiin jotain omaperäistä.  Korostammeko Finlayson-Forssan armeijalle suunnattua tuotantoa (jalkarätit, lumipuvut, reppukankaat) vai  Puistolinnan rakentumista naisvoimin? Muolaalaisten evakoiden asettuminen Lounais-Hämeeseen kuuluu lähtökohtaisesti tulevaan perusnäyttelyyn, koska museon tallennusvastuuseen kuuluu Muolaan evakoiden historia. Käsikirjoituksessa ei ole erillistä teemaa esimerkiksi paikalliselle musiikin historialle  tai urheiluseuroille. Toisaalta näyttelyn loppuun on tulossa Forssaan linkittyvää musiikkia soittava jukeboksi, urheilun historia tulee esiin 70-luvulle sijoittuvassa interiöörissä esinevalintojen ja  tekstien kautta. Iso ja tärkeä aihepiiiri, mikä käsikirjoituksesta tällä hetkellä vielä puuttuu, on Forssan alueellinen rakentuminen 1800-luvulta tähän päivään. Tulossa sinne se kyllä on. 

Haluaisitko itse todeta, mitä käsikirjoituksessa nyt on ja mitä siellä mielestäsi pitäisi vielä olla? Haluatko kuulla työryhmän kootut selitykset, miksi tärkeänä pitämäsi aihepiiri joko on tai ei ole kässärissä mukana?  

Käsikirjoituksen työversion voit lukea tästä. Blogin sivupalkista löytyy sama linkki. Kommentit Kristiinalle tai Sannalle. Otamme ne mielenkiinnolla vastaan! 

Käsikirjoittaja on jättänyt konseptit levälleen ja lähtenyt kahville. Mitä työmoraalia tämä oikein on???